Kuukauden taitelija

Tiiu Kirsipuu

Piilottamisesta ja näyttämisestä

8.8. – 2.9.2016

Galleria Ortonin vuoden 2016 virolainen vieras, tallinnalainen kuvanveistäjä Tiiu Kirsipuu (s. 1957) on valmistunut Viron taideakatemiasta vuonna 1983 ja toiminut sittemmin opettajana samassa oppilaitoksessa. Nykyään hän opettaa Tallinnan yliopistossa.

Kirsipuu on Suomessa tuttu tekijä jo vuosien takaa: monipuolinen veistäjä on veistänyt jopa lunta ja jäätä – hän oli mukana jo vuonna 1988 Savonlinnan kansainvälisen lumiveistokilpailun voittajajoukkueessa. Pellossa hän oli vuonna 1999 puolestaan voittamassa jääveistoskilpailua.

Kirsipuu on myös mestari hieman vakavammassa veistotaiteessa – usein materiaalinaan pronssi. Tunnetuin hänen monista julkisista veistoksistaan on varmaankin Kahden Wilden veistos (1999) Tartossa. Viron valtio lahjoitti kopion tästä Eduard Vildeä ja Oscar Wildea kuvaavasta veistoksesta myöhemmin vuonna 2004 myös Irlantiin, Galwayn kaupunkiin.

Tuoreita pronssiveistoksia on tarjolla myös Kirsipuun Galleria Ortonin näyttelyssä. Teossarja Piilotettu hurmaa (2016) koostuu kuudesta henkarista roikkuvasta naisten vaatteesta, jonka läpi pilkottaa rinta – tai jopa kuusi rintaa erektiivisine nänneineen. Teosten tunnelma on moninainen: niitä voi tarkastella hieman surreaalisina objekteina tai sitten vaikka nykyisistä taideteorioista tunnetun ”miehisen katseen” kritiikkinä ja dekonstruktiona. Eikä sovi myöskään unohtaa sitä, että Kirsipuun teoksissa on usein mukana myös huumoria – eikä mitään vitsejä vaan esimerkiksi moniselitteisesti piilotettua lempeää ironiaa.

Kirsipuun veistosten herättämien historiallisten ajatusten kirjo on laaja. Ainakin minulle heräsi mielleyhtymiä yhtälailla Efesoksen Artemikseen, antiikin monirintaiseen hedelmällisyyden jumalaan, kuin nykyaikaiseen märkä T-paita -kilpailuihin. Osin epäluonnolliset figuurit herättivät myös outoa torjuntaa, millä lienee jotain sukua taideteoriasta tuttuun abjektin käsitteeseen. Kyse on oudosta inhosta tai kuvotuksesta, jota katsoja tuntee minuuden ja toiseuden rajapinnalla.

Veikkaan silti, että hedelmällisin tapa lähestyä Kirsipuun teoksia on tarkastella niitä kuvanveistäjän katseen ilmentyminä. Veistäjä ei näe pelkästään silkkaan havaintoon perustuvia muotoja vaan myös kuvittelee peitetyn takana olevia muotoja.

Otso Kantokorpi

Piilotettu hurmaa I-VI, 2016, pronssi.

Piilotettu hurmaa I-VI, 2016, pronssi.

24_2

Piilotettu huumaa I-VI, 2016, pronssi.

Lisää kuvia näyttelystä.